Grazin ruokinta on nyt muotoutunut "lopulliseen" muotoonsa ja ennen varsomista väkirehumäärää ei lisätä enempää.
Aamuruoka:
½ l. kauraa
n. 4,5 dl greenlinea
3 dl tammarehua (Tallipro Breeder)
n. 1 dl pellavaista turvotettuna
biotiini
Iltaruoka:
½ l. kauraa
n. 4,5 dl greenlinea
3 dl tammarehua (Tallipro Breeder)
n. 1 dl pellavaista turvotettuna
biotiini
kivennäinen
Pellavarouhe otettiin uutena mukaan ruokintaan tuomaan vähän energiaa ja pitäisihän sen olla hyväksi mahalle. Lisäksi greenlinen ja tammarehun määrää kasvatettiin vähän. Väkirehut turvotetaan suureen määrään vettä, sillä Grazi on huonohko juomaan ja näin ollen (ahne kun on), se lipittää ensin veden ja sitten maistuu vielä ruokakin perään. Illalla vettä on aamua runsaammin, kun yöllä on enemmän aika syödä isompi määrä väkirehuja. Grazi saa myös hyvälaatuista kuivaheinää, niin että sitä on tarjolla melkein koko ajan. Ulos tamma saa useamman annoksen päivän aikana ja sisälle yöksi se saa suuren heinäverkollisen. Heinän määrää ei ole mitattu, mutta määrä ei ainakaan ole pienentynyt siitä, mitä se on saanut aiemmin.
Olen luottanut tallinomistajan ammattitaitoon Grazin ruokinnan kanssa, sillä minulla ei ole kantavan tamman ruokinnasta aikaisempaa kokemusta eikä tietämystä. Varsomisen lähestyessä on kaiketi tarkoitus tiputtaa väkirehujen määrää, mutta heinää tammalle tarjotaan edelleen reilusti.
Kirjoitushetkellä laskettuun aikaan 41 vrk! Olin havaitsevinani tamman tissien alkavan hieman turpoamaan, joten täytyy nyt seurailla niitä. Grazihan saa karsinaan varsomiseen olkea, joka laitellaan paikalleen sitten kun varsominen alkaa lähenemään. Hiihtolomalla olisi myös tarkoitus testailla valvontakameraa, että nähdään toimiiko tallilla oleva varsomiskamera vai pitääkö hommata jostain varsomiskamera lainaan. Hurjasti tekemistä vielä enne h-hetkeä :)
Tänään oli varsinainen hevosvarusteshoppailupäivä täällä Turussa. Alkukyläily on mennyt lähinnä vaatekauppojen ja sisustusliikkeiden kiertämiseen, paikallisten nähtävyyksien ihasteluun ja talleilluun. Koska en pysty olemaan hevosista erossa edes lähtiessäni reissuun, niin hevosen selkäänkin piti sitten kiivetä. Lopussa vähän videopätkää siitä miten ratsastelut meni.
Tänään meillä oli ohjelmassa siis neljän varustekaupan kierros heti tallin ja Raxissa ruokailun jälkeen. Tässäpä päivän saldo: kolme loimea, kahdet päitset, harja, ohjat ja maistiaispussi Marstall Mash-rehua. Vihko on ostettu edellisenä päivänä kauppakeskuksesta. Vihko maksoi 2 e ja sehän on siis vaaleanpunainen, mutta ajaa varmasti asiansa myös oripojan päiväkirjana. Lopuista varusteista tarkemmat kuvat alempana.
Kierros alkoi Börjesistä, josta tarttui mukaan luonnonharjasharja, jossa on nahkainen säädettävä remmi kädelle. Tosi hyvin istuu minun käteen ja harjaosa on mukavan pehmeä. Tämä ostettu siis sekä varsalle että Grazille. Hintaa harjalla oli n. 10 e
Seuraavana pysäkkinä oli Suomen Ratsutarvike, jossa heti sisään astuessa osui silmiin alennetut loimet. Siinä sitten hetki pähkäiltiin ja katseltiin kokoja, mietittiin tarvetta ja päädyin ottamaan tämän 115cm (kokolappu) Globuksen ruskean toppaloimen. Loimessa on high neck-kaulaosa ja 100 g täyte. Kotona mitattiin loimen selkäosa ja se on lähempänä 125 cm, mutta ei haittaa! Meneepähän sitten pidempään. Tälle jäi hintaa alennuksen jälkeen 40 e.
Samasta kaupasta tarttui mukaan ihanat siniset Bucasin varsapäitset. Näissä on tosi paljon säätövaraa kolmessa eri paikassa (niska, turpa ja leuka) ja ne ovat ihanan pehmeät. Kuvassa olen laittanut ne melkein pienimmilleen. Hintaa 22 e. Olivat hintansa puolesta vähän minun budjetin ylärajalla, mutta kun ihastuin näiden pehmeyteen, niin pakkohan ne oli ostaa. Sininen väri käy niin tammalle kuin orillekin, sillä onhan mammallakin paljon sinisiä varusteita.
Grazille oli tarpeessa uudet ohjat, joten ostin kivat kumiohjat edelleen samasta hevosvarusteliikkeestä. Nämä ovat meidän entisiä kumiohjia vähän ohuemmat ja kapeammat, joten varmasti vähän mukavammat käyttää. Nämä ovat Globuksen, väriltään mustat ja kooltaan full.
Sitten lähdettiin ajelemaan Hööksille Raisioon. Täältä oli tarkoitus katsella päitsiä ja loimia. Molempiahan sieltä sitten löytyikin. Etsittiin 105 cm ja 115 cm loimia. 115 cm laarista löytyi Horsewaren Amigo loimi luumun värisenä. Loimessa ei ole vuorta, eli se on pelkkä kuoriloimi. Heidin luona sitten mitattiin selkämitta (koska loimi näytti kaupassa tosi isolle) ja selkämitta on oikeasti 125 cm. Mutta tämäkään ei haittaa, sopiipahan päälle sitten pidempään. Loimen ovh yli 80 e ja nyt se lähti mukaan alle 30 eurolla. Ei paha hinta merkkiloimesta. Grazillahan ei tainnut ikinä olla yhtään Horsewaren loimea, mutta vauva saa moisen :)
Sattuipa alelaarissa olemaan myös paketti, jossa oli 105cm talliloimi fleecevuorella ja pony kokoiset pehmustetut päitset. Paketille jäi alennusten jälkeen hintaa n. 14 e, joten ne lähtivät oitis mukaan. Nimittäin kun katselin esim. Hööksiltäkin pony koon päitsiä, niin melkeinpä tuollaiset pehmustetut päitset maksoivat sen 10 euroa tai enemmän, joten paketti oli tosi edullinen. Normihinta paketillahan oli melkein 40 e :)
Tämä loimi ei ole mikään paksu ja etsinnässä oli oikeasti joko tosi edullinen villaloimi tai edullinen fleeceloimi pienessä koossa, jotta päästään jo nuorena sitten harjoittelemaan loimittettavana olemista ja loimen pitämistä. Etsin siis todellakin edullista loimea tähän nopean kasvun aikaan ja tämä sattui juuri sopivasti.
Kaikki nämä siis alle 150 eurolla ja tässä on useaksi vuodeksi eteenpäin tavaraa. Melkeinpä näiden loimien käydessä pieneksi on jo mahdollista ottaa 140-145 cm loimet käyttöön, joita minulla sitten onkin jo vino pino.
Ja koska kaikki ikinä ei ole varmaa syntyykö sieltä elävää varsaa tai elääkö se niin pitkään, että pääsee näitä varusteita käyttämään, niin mielestäni nämä kaikki (varsinkin loimet) ovat sellaisia, jotka saan tarvittaessa myytyä ja varmasti ei jää ihan hirveä häviö näiden ostosten takia, sillä olivat oikeasti tosi edullisia uusiksi varusteiksi. Mutta siis optimisteja ollaan ja odotetaan vaan, että milloin päästään käyttämään näitä kamoja!
Loppukevennys tälle vakavalle varuste-esittelylle ;)
Minun oli ihan pakko kokeilla keinoa, jolla saisin varsan mahdollisesti potkimaan, jotta saisin potkuja videolle. Kyseessä on siis kylmän veden juottaminen tammalle, jonka seurauksena varsa alkaisi potkimaan. Grazi ei mielellään juo vettä sankosta, vaikka olen sille monta kertaa sitä käytävällä tarjonnut. Minulla ei ollut melassiakaan tallilla, joten otin avuksi kauraa. Ripottelin kauraa sankkoon tamman nähden ja tarjosin sankoa tammalle. Johan maistui! Suurin osa kaurasta vajosi pohjaan, joten pinnalle jäi vain vähän kauraa houkuttimeksi.
Tässä sitten kokeilun tulos. Näetkö potkuja? Täytyy myöntää, että itse en oikein erota selviä potkuja, mutta taas muilta olen kuullut että siellä näkyisi jotain... Vasen puoli on kuitenkin "aktiivisempi" kuin oikea.
Tämän jälkeen käytiin taas lenkkeilemässä ja tällä kertaa laitoin ihan suosiolla suitset päähän. Silti kotiin päin tultiin paikallaan ravaten, kaula kaarella ja häntä tötteröllä.
Minulle tulee aina lohikäärme mieleen, kun hevonen korskahtaa tietyllä tavalla (esimerkiksi ottaessaan spurtin ja pysähtyessään häntä koholla johonkin vetämään happea ja pällistelemään ympäristöään). Yritin etsiä sopivaa videota, jolla olisin voinut havainnollistamaan tätä ääntä, mutta yhden bongasin, joka oli Kootussa ravissa- blogin päätähden Hertan laitumellelasku videossa. Voitte käydä sieltä kurkkaamassa, löytyy ihan noilla hakusanoilla YouTubesta.
Pörhäkkänä, talutuslenkiltä n. 2 viikkoa sitten.
Talutuslenkiltä n. 2 viikkoa sitten.
Grazi on lähiaikoina ollut aikamoinen lohikäärme minulle ulkona, se käyttäytyy hyvin erilaisesti ja pörisee ja korskahtelee. Tallissa se käyttäytyy hyvin ja kuulemma myös aamulla ulos vietäessä ja illalla sisään ottaessa se lompsii vieressä pitkälläkin narulla. Mutta talutuslenkille lähtiessä ja pihasta poistuttaessa alkaa aikamoinen show.
Tamma ei meinaa kävellä rauhassa ollenkaan, sillä on kiire joka suuntaan ja se yrittää punkea ohitseni koko ajan. Kun komennan sitä odottamaan ja hiljentämään, niin harvoin mitään tapahtuu kuin muutaman askeleen ajaksi. Kun pysäytän Grazin ja pyydän sitä menemään taaksepäin esimerkiksi työntämällä/koskemalla sitä ryntäistä kädellä tai kuten ollaan opeteltu, että kosken sitä esim. jalalla/raipalla (minulla ei ollut raippaa mukana maastossa) siihen jalkaan jota haluan sen siirtävän taaksepäin, niin tamma veti herneet nenään ja potkaisi takajalallaan sivulle/mahan alle. Kyllä ymmärrän, jos tamma olisi herkkä mahastaan, että siihen ei saa koskea, mutta ilmeisesti koko hevoseen ei saa koskea kun jo kiukuttaa niin kovin :D Lenkillä Grazi myös korskahtelee nähdessään tai kuullessaan jotain ja kotiin päin se on kääntymässä jokaisesta kotiin vievästä risteyksestä.
Inhottaa vain käydä kävelylenkillä, kun saa kokoajan olla tarkkana että se ei pääse ryntäämään ohi, punkemaan päälle (se ahdistaa minua lumihankeen) tai että se ei pääse karkuun. Päitsiin on kokoajan hirveä paine, kun yritän pyytää sitä odottamaan. Narua tamma ei siedä turvan ympärillä, joten ensi kerralla on laitettava suitset päähän lenkille lähtiessä.
Grazi on varmaan niin kyllästynyt pelkkään oleiluun ja käyntilenkkeihin. Onhan se luonteeltaan hyvin aktiivinen ja reipas, joten tämä hissuttelu käy varmasti päähän. Toivottavasti se nyt kuitenkin kestäisi nahoissaan vielä muutaman kuukauden.. eikä siis tietenkään rallittelisi varsankaan kanssa liikaa. Tämä on ensimmäinen "luonteen muutos" vähään aikaan, sillä tähän asti Grazi on ollut todella tasainen ja lauhkea. Jännä nähdä muuttuuko esim. "kosketusherkkyys" tallissakin, kun varsominen lähestyy.
Tänään kävinkin hyppäilemässä taas valmennuksessa ja oli super hyvä valkka. Tiedossa vielä koulutuuppausta omatoimisesti keskiviikkona ja sitten Grazin lenkittämistä. Tällä viikolla pitääkin käydä ahkerasti heppailemassa alkuviikosta, sillä perjantaina hyppään bussiin ja suuntaan Turkuun Heidin luo. Paluu onkin sitten vasta ensi viikon tiistaina. Ihanaa ja en malta odottaa :)
Viime viikolla Grazin tiineyttä tuli täyteen 9 kk! Jännitys vaan kasvaa kun päivät vähenee. 9 kk tiineyskuvat otettiin tällä kertaa melkein tasan 9 kk kohdalla, kun kävimme tallilla viime sunnuntaina eli 7.2.
Tiineyslaskuri näyttää kirjoitushetkellä 58 vuorokautta, mikä tarkoittaisi sitä että 272 vuorokautta on eletty tämän tiineyden kanssa. Tämän sivun mukaan varsan koko 270 vuorokauden kohdalla lähentelee saksanpaimenkoiraa ja sikiö näyttäisi jo varsalta. Se on saanut karvapeitteen ja jopa häntäjouhiakin. Kohta on aika alkaa tutkiskelemaan kirjallisuutta lopputiineyteen ja varsomiseen liittyen, että en sitten ole ihan pihalla, jos jotain sattuisi tapahtumaan. Muutaman kuukauden päästä nähdään miltä tämä maha-asukki oikeasti näyttää :)
90 vrk ultran pysäytyskuva muisteluksi.
Samalla kuvausreissulla Grazi sai viimeisen herpesrokotteen, kävin nimittäin perjantaina hakemassa eläinlääkäriltä jo valmiiksi rokotteen sekä matolääkkeet maaliskuulle (1 kk ennen varsomista Noromectin) ja varsomispäivälle (Axilur).
Loppuun vielä muutama ote alkuviikon tapahtumista:
Maanantaina tammalla oli kengitys ja laitettiin vielä kaikki kengät jalkaan, sillä täällä on tosi liukasta niissä paikoissa mistä lumi on aurattu pois. Tarhassa on paljon lunta ja siellä ei pitäisi olla liukastumisvaaraa. Sovittiin seuraava kengitys viikolle 12 ja sehän menee jo maaliskuun puolivälin paremmalle puolelle. Jos sitä ennen meinaa tapahtua, niin kutsun kengittäjän aiemmin. Tarkoitus on siis ottaa silloin kengät pois varsomista ajatellen.
Tiistaina sain tallinomistajalta soiton, että tamma on ollut vähän alakuloinen ja syönyt normaalia huonommin. En kuitenkaan päässyt käymään tallilla tiistaina, sillä sille päivälle sattui monta muuttujaa.
Keskiviikkona kävin hyppäilemässä aamusta valmennuksessa ja onnistuin myös muksahtamaan alas, kun ratsu teki pikakäännöksen lumien pudotessa katolta. Sitten suuntasin Agrimarketin kautta tallille viemään tammalle lisää ruokaa ja tarkastamaan tamman terveydentilan. Sisään ottaessa Grazi vaikutti vähän nuutuneelta. Mittasin lämmön ja mittari näytti 37,8, mikä on ihan normaali lämpö. Mittasin lämmön siis iltapäivällä. Kun vein tamman takaisin tarhaan niin portilta neiti päätti lähteä sellaista ravia häntä tötteröllä, että huhhuh. Virkeältä näytti ja oletan, että mitään vakavampaa ei ole tapahtunut. Rokotus ehkä aiheutti pieniä sivuvaikutuksia. Seuraillaan kuitenkin tammaa nyt tarkasti, etenkin ruokahalua ja vireystilaa.
